 |
| Näkymä residenssiltä |
1.10.2022 Päivä 1. Materassa
Söimme Napolissa varhennetun aamiaisen ja meille oli taksi tilattuna kahdeksaksi oven eteen kadulle. Menimme muutamaa minuuttia vaille ja siellä auto jo odottikin. Ajo kohti keskusliikenneasemaa alkoi. Lauantaiaamuna liikennekaaosta ei ollut ja hyvä niin, sillä vieraalla asemalla oikean laiturin etsiminen voi viedä aikaa ja stressikäppyrä on korkealla. Kuljettaja jätti meidän aseman eteen. Otti kyydistä 15 euroa, joka oli todennäköisesti aika paljon ylihintainen. Jos olisi kovempi kauppamies, niin olisi varasti ollut varaa tinkiä hinnasta ainakin vitonen pois. Minä, eikä Markekaan olla tällaisia.
Hinasimme laukut sisälle ja aloimme katselemaan lähteviä linja-autoja näyttötauluilta, mutta yksikään ei ollut menossa Materaan. Tavoistani poiketen menin välittömästi lipunmyyntitiskille ja näytin kännykästäni lippua. Nuori mies kertoi, että tuo lähtee toiselta asemalta. Sen nimi oli Metrojotakin. Hän näytti suunnan kohti asemaa. Etäisyydestä ei ollut puhetta, mutta arvelin että ei se kaukana voi olla. Onneksi meillä oli vielä bussin lähtöön hyvin aikaa, joten pannuni kesähatun alla ei päässyt kuumenemaan. Matkaa oli ehkä noin 400 metriä ja kysyin saavuttuamme asemalle varmistukseksi yhdeltä myös laukkua vetävältä neidolta, että onko tämä Metrojokin-asema. Hän vastasi myöntävästi. Vielä löytyi lähtevien laituri ja siellähän bussimme odottikin. Olimme maksaneet muutaman euron lisähintaa ja saimme valita eturivin paikat Panoraamanäkymällä.
Bussi lähti ajallaan kohti etelää. Aurinko paistoi ja se aikaansai sen, että kuljettaja joutui laskemaan ikkunan eteen aurinkosuojan estääkseen häikäisyä. Siinä oli kyllä pieni aukko, mutta se oli meistä katsoen liian alhaalla ja aukosta näkyi vain tienpinta. Suoja oli jonkinlaista verkkoa, eli epätarkkana maisema suodattui kankaan läpi. Toki kuljettaja välillä nosti suojaa ylemmäksi, mutta mielikuva avarasta näkymästä suoraan eteen ei ihan toteutunut. Toki sivuikkunoista saimme ihailla vuoristomaisemia aivan kylliksi. Kolmen ja puolen tunnin matka meni tosi nopeasti, joka kertonee siitä, että näkemistä oli riittävästi. Matkalla oli myös yksi pieni tauko, jolloin nappasimme experessot ja jäätelöt.
Saavuimme Materaan uuden kaupungin puolelta ja meidät jätettiin pienelle aukiolle. Materaan jäi neljä ryhmää me mukaan lukien. Aloimme katsella takseja tien vieressä. Kaikki neljä ryhmää. Yhtään taksia ei kulkenut ohitse. Odottelimme ja odottelimme. Tuolta aukiolta residenssiin oli google mapsin mukaan 2.1 kilometriä, joka on aika pitkä ,kun mukana on iso matkalaukku ja repullinen kameratarvikkeita, sekä pienempi matkalaukku. Päätimme lähteä vaeltamaan siltikin kohti residessiä ja nappaisimme taksin matkalta lennosta. Kävelimme halki uuden Materan pitkää katua, mutta yhtään taksia ei näkynyt. Hämmästelimme sitä. Pysähdyin kioskille kysymään ja hän sanoi, että taksit ovat keskustassa. Jatkoimme vaellusta ylämäkeen. Kahvilassa joimme yhdet oluet ja söimme salami-sieni-sämpylät. Ja jatkoimme vaellusta ylämäkeen. Päätimme myös että jos taksi tulisikin, niin ei enää oteta, sillä residenssi oli jo hyvin lähellä mäen toisella puolella. ”Pitäkää tunkkinne” = ”Pitäkää taksinne”.
Mäen päältä sitten alkoi laskeutuminen Sassi di Materaan eli luola/kivikaupunkiin. En ala selvittämään tähän blogiin Materan historiaa, sillä se löytyy hyvin helposti googlaamalla. Mutta lyhykaisesti totean, että Sassi di Materaa pidetään maailman kolmanneksi vanhimpana kaupunkina Aleppon ja Jerikon jäkeen. Noin 9000 vuotta tässä kaupungissa on asuttu. Suomessa silloin taisi olla vielä jääkausi menossa.
Kapeita katuja alamäkeen matkalaukut kulkivat leikiten, mutta aivan viimeiset väylät ja oikopolut ovat portaita. Rappu rapulta ja askel askelta tulimme perille.
Astuimme sisään luolaan ja heti tuli iloinen yllätys, sillä tämä on suurempi kuin etukäteen ajattelimme. Korkeat luolamaiset tilat. Etuosassa katot on muurattu ja takaosassa on kaiverrettu kallioon. Lattia on todella hienoa hiottua kiveä, jossa on kuviointia. Viihdymme aivan varmasti.
Residenssin edestä menee katu, josta varmaan kaikki turistit jossakin vaiheessa kävelevät. Kun istumme tuossa edessä, niin ihmiset katsovat meitä pitkään. Ei negatiivisesti vaan kiinnostuneina. Kun mietin, niin täällä ei näy juurikaan ihmisiä istuskelemassa pihoilla. En tiedä onko täällä Sassissa minkä verran vakituisia asukkaita. Materassa on 60 000 asukasta.
Kävimme iltapäivällä kävelemässä tuolla alapuolella ja sieltä näimme myös rakentamattomaan maisemaan. Sielläkin vuoren seinissä näkyy kolosia, joita menemme joku päivä tutkimaan. Siellä näkyy vaellusreittejä ja esimekiksi riippusilta, jonka yli pääsee puron yli.
Näkymä residenssilä yöllä
Kirjoitan tätä sunnuntaiaamuna ja tämän päivän ohjelmassa on ainakin mennä käymään katolisessa messussa. En tiedä miksi, mutta sanoin jo monta viikkoa sitten, että otan täällä sunnuntaitavaksi käydä messussa. En jätä ainakaan ensimmäistä sunnuntaimessua väliin.
Kirjoitan tämän päivän kuulumisista illalla tai sitten huomen aamulla. Tarkoitus on myös ensi viikolla aloittaa muitakin kirjoitusjuttuja tehdä eikä vain näitä blogeja. Blogin kirjoittaminen toimii kyllä hyvänä lämmittelytreeninä.
Kommentit
Lähetä kommentti